Loistava autere ja

perkele astuu esiin,

piruparka kaksosineen,

kädessään kiulu,

pää siteessä, häntä tallattuna

pyytämään emännältä maitoa.

Omassa sanataivaassani päätän minä.

Vierasta portinvartijaa

en tahdo, en tarvitse.

Viattomina lähetän lapseni maailmalle

ja katson kuinka käy.

Osani on toivoa ja rakastaa.

Minun sanataivaassani

ihmisyys, rakkaus ja toivo

eivät koskaan kadota merkitystään.

Minä annan pirulle maidon.