Valon välähdyksessä
tunnistin sinut
omasta kivustani
ja siitä kuinka
silmäsi katsoivat pois.
Kun näin miten paljon
suolaa sekoitit ruokaasi
tiesin: minä se olen.
Veden ylle tyhjyyteen
tuulettomalle taivaalle
ripustin kevyen keinun.
Lähde kanssani katsomaan
hohtavia kaloja
miten ne muistaen
unohtavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti