Kun kuljin ohi,

näin miten verho liikahti:

Olet jättänyt ikkunan auki.

Kitsaan kuun tähden, joka ei ole

vielä noussut, et koskaan saa tietää

millaista tulee olemaan

kun pysähdyn ja alan kirkua.

Olin unohtanut, millaista on unohtaa.

Toisaalla ikuisuus.

Toisaalla ei koskaan enää.

Unohdin muistamani.

Muistin unohtamani.

Ehkä sittenkin joskus.

Vain vapaan voi vangita.